Emile Hirsch (Erämaan armoille, Killer Joe) on kireäpipoinen kahvilayrittäjä Shane, josta vaimo Lulu (Puisto-osasto-sarjan Aubrey Plaza) saa tarpeekseen. Lulu karkaa yhdessä puolitaitoisen palkkamurhaajan (What We Do in the Shadows - ja Flight of the Conchords -tähti Jemaine Clement) kanssa jäljittämään maagista showmiestä Beverly Luff Linniä (mm. Hot Tub Time Machinen ja Konttorin jenkkiversion Craig Robinson), joka joskus aikoja sitten hurmasi naiselta jalat alta.
2010-luvun omalaatuisimpiin elokuviin lukeutuvan The Greasy Stranglerin luojan Jim Hoskingin uutuus on eturivin tähdillä roolitettu nyrjähtänyt komedia petoksesta, kiintymyksestä ja niistä äärimmäisyyksistä, joihin hallitsematon intohimo voi ihmisparat ajaa. Hoskingin riemastuttavan, täysin omanlaisensa tyylin vertaaminen vaikkapa David Lynchiin, John Watersiin ja Wes Andersoniin on yhä perusteltua, mutta paljastaa vain pienen osan totuudesta. Kierrokset hipovat räikeimmillään surrealismia. Rytmitajussa on yhä jotain hyvin kaurismäkeläistä.
Hollywood-nimien ja tv-sarjakasvojen istuttaminen läpeensä absurdiin Hosking-maailmankaikkeuteen on uskomattoman nautittavaa. Valkokankaan hermeettinen universumi on myös mietitty jokaisen kuvansa osalta loppuun saakka, viimeistäkin sivuhenkilöä ja yksityiskohtaa myöten.
Aktiivisesti muun muassa Ben Wheatleyn (High-Rise, Free Fire) kanssa työskennellyt Andrew Starke on yksi elokuvan päätuottajista. Executive-tuottajiin lukeutuu myös omapäinen Hollywood-konkari David Gordon Green (Pineapple Express, Halloween). Musiikin on säveltanyt myös The Greasy Stranglerin ääniraidalla hämmentänyt Andrew Hung.
 
ENGLANNINKIELISET LAINAUKSET
"With his previous feature, The Greasy Strangler, film-maker Jim Hosking set the bar of bizarreness very high. Now he has pole-vaulted over it. This is an entirely ridiculous shaggy-dog story, a comedy salted with strangeness and seasoned with surreality. --- In its deadpan quality and the affectless grotesquerie of its supporting cast, and also its main cast, there is arguably something of Wes Anderson or Todd Solondz --- It is very funny."
- Peter Bradshaw, The Guardian
 
"Hosking presents a yearning small-town siren and smitten gun-toting thug who might come from a James M. Cain novel or a Robert Mitchum film — but with the heat turned down, so these soft-boiled creatures aren’t rushing to doom, but dawdling to disappointment. --- Audiences willing to tune into Hosking’s off-kilter style will be moved by the ridiculous love stories and relish the hilarious eccentricity."
- Kim Newman, Empire
 
"Since his 2016 debut The Greasy Strangler, [director Jim] Hosking has specialized in terrariums of kooks. His brain works methodically. He’s no sloppy absurdist throwing whatever at the screen to see what sticks. Instead, Hosking gives rhythm to the madness. --- In a Hosking film, every character — even the extras — is at once bizarrely unique and part of a clan. --- Hosking has a vision, and more often that not, it works. Strip away the madness and the script, co-written with David Wike, is a standard riff on oddballs-on-the-run flicks like True Romance. Except Beverly Luff Linn still doesn’t function like a film that believes in arcs. It takes the shape of a tightrope stunt."
- Amy Nicholson, Variety
 
"As if Twin Peaks invaded Best in Show"
- Andrew Whalen, Newsweek
 
"One of the most distinctive new voices in current cinema."
- Eric Kohn, IndieWire
 
"Hints of John Waters and David Lynch"
- Anthony Kaufman, Screen International
 
"A movie you won’t forget experiencing anytime soon"
- Adam Patterson, Film Pulse